Vastaanpuhuja

Tee-se-itse inkivääriolut

  • Suoraan kirjekuoresta
    Suoraan kirjekuoresta
  • "Plantti" lasissa
    "Plantti" lasissa
  • Herättelyä
    Herättelyä
  • Eloa on!
    Eloa on!
  • Ensimmäinen käyttäminen
    Ensimmäinen käyttäminen

Noin vuoden verran olen fanittanut inkivääriolutta - tai siis sitä hiilihapotettua Ginger Alea, mitä kaupoissa myydään. Jonkinlaisena "chilipäänä" pidän inkiväärin makeasta jälkipolttelusta. Asiaa selvitellessäni törmäsin Ginger Beeriin, joka on hiilihapotuksen sijaan käytettyä.

Siitä se sitten pakkomielle taas alkoi.

Ensimmäisen inkivääriolueni valmistin joskus viime vuoden lopulla valmiin reseptin mukaan, mutta siitä tuli harmikseni sellaista laimeasti inkivääriltä maistuvaa simaa.

Sittemmin kokeilin villihiivoilla valmistaa, mutta se oli melkoista sotkemista, se kävi kehnosti, hiilihappoa ei juuri muodostunut.

Sitten aloin selvitellä tarkemmin inkiväärioluen historiaa ja huomasin, että alkuperäisemmät valmistetaan villihiivoilla ja jollakin bakteeri- hiiva symbioosilla, jota sanotaan Ginger Beer Plantiksi.

Kasvi ei ole kyseessä, vaan sellaisia kefiirimäisiä limaklonttejä, jotka kuivana näyttävät lähinnä läpinäkyviltä muovinpalasilta.

Tässä blogissa käytän siitä lyhennettä GBP. 

GBP on ilmeisesti lähtöisin 1800-luvulta Briteistä ja sillä on siihen aikaan käytetty miedosti alkoholisia limppareita. Lopulta Harry Marshall Ward "löysi" sille tieteellisen selityksen. GBP hävisi melkein olemasta toisen maailmansodan aikaan - sokeri oli kortilla Briteissä. Wardin näytteistä kuitenkin osa päätyi saksalaiseen arkistoon, josta 2005 eräs Yahoo -ryhmä halusi näytteitä ja saikin - korvausta vastaan.

Siitä se sitten virvoitettiin ja lisääntyminen alkoi. Itse tilasin omani Briteistä.

Verkkosivulta: http://www.gingerbeerplant.net/

Viikon verran kului, mutta sitä ennen sain jos salasanat sivustolle ja sähköpostiini tarkat ohjeet kuinka toimia GBP:n kanssa sen saavuttua.

Noudatin niitä vähän sinnepäin.

Ensiksi ohjeistettiin nesteyttämään kuivatettu kasvi vesilasissa ja sitten tekemään "palautuskäyttäminen", eli sokeria, vettä ja vähän sitruunamehua vesilasiin ja nesteytetty kasvi sinne vuorokaudeksi, muttei pidemmäksi. Itsellä oli vähän kiire, jotenk pidin sitä vain 12-16 tuntia. "Palautuskäyttäminen" toistettiin 3 kertaan ja sen jälkeen ensimmäinen oikea fermentointi. Vettä käskettiin keittämään, että siihen lisätty kloori poistuisi, mutta koska asun hyvällä pohjavesialueella, kaupunginkaan vettä ei kloorata lainkaan, joten jätin keittelyt sikseen.

Kävin ostamassa prosessoimatonta ruokosokeria, inkivääriä, sitruunaa, limettiä ja 2l lasipurkin.

  1. Mehustin puolikkaaan sitruunan ja puolikkaan limetin ja kaadoin mehun purkkiin
  2. Lisäsin vettä niin, että tilaa jäi vielä lopuille aineksille
  3. Lisäsin 230 gr sokeria (ohjeessa luki 200-300 gr) ja sekoitin
  4. Otin reilusti inkivääriä, kuorin ja laitoin sen blenderiastiaan sekä vähän vettä pohjalle ja pyöräytin "soseeksi"
  5. Puristin käsin siivilän läpi inkivääriä välillä seosta maistellen (puhdistaen kuitenkin maistelukauhan joka maistelun välillä), kunnes seoksen maku oli riittävän inkiväärinen. Inkivääristä jäi vain kiinteä kuitumassa puristelun jälkeen
  6. Lisäsin koko "palautuskäytteen" sekaan, löin kannen kiinni ja ravistin voimakkaasti

 

Em. prosessista on kulunut vuorokausi ja jumalvita, miten hyvää inkivääriolutta on tulossa. Se porisee hurjasti ja  valkoiset klöntit tanssivat purkissa tuoden mieleen jonkinlaisen laavalampun:

https://

Maistoin sitä juuri ja maku on aivan uskomaton. Hiilihappoja on tullut, mutta haluan se vähän kuivemmaksi vielä. Huomenna pullottelen ja jälkikäytän 4-5 päivää pullossa. 

GBP:n pitäisi hiljalleen lisääntyä käytön myötä ja siten myös käytettävät määrät lisääntynevät. Kunhan ylimääräistä liikenee, aion käytellä jonkinlaista juuriolutta metsän/pihan antimista ja mahdollisesti fermentoida marjamehuja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Vaikuttaa erittäin monimutkaiselta, mutta tulos varmasti palkitsee vaivan. Olen muutaman kerran maistanut kaupan inkivääriolutta, ja hyvää oli. Sinun tekemäsi on taatusti parempaa. Valitettavasti taidan olla ihan liian laiska tehdäkseni itse.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minulla on vaikka mitä suunnitelmia tuon kanssa, kunhan saan tuon juuren kasvamaan lisää.

Seuraavaksi olisi tavoitteena saada sellaista 3-4 volttista limua. Olen vähän lueskellut, että alkoholimäärän mittaaminen tuolla juurella valmistetusta oluesta on epätarkkaa, mutta kai sitä voisi ominaisupainomittaria kuitenkin kokeilla.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Luulenpas, että tuolla reseptillä voisit kääräistä jopa muutaman tukun rahaa. Älä silti liikaa kailottele, tai tulee poliisi ja juo keitoksesi pikkujouluissaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #3

No, nuo kasvatuslamput on kajottaneet koko talven sellasta pinkkiä kajoa tuossa makkarin ikkunassa, että kasvattelin poliisia varten jo salaattiakin, jos tulevat takavarikoimaan chilejäni.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #4

Yksi kaverini joskus päätti kasvattaa kunnon ruohot pääsiäistä varten. Pääsiäisenä kaveri vielä koristelikin ne kunnolla. Sitten iski virkavalta kiinni. Siinä sitä kaveri sitten istui poliisivankilassa ja suri, kun poliisit leikkivät hänen tipusillaan:o/

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Itse innostoin inkiväärioluesta vasta briteissä. Aiemmin olin ihmetellyt esimerkiksi miksi "Kaikki rakastavat Raymondia" -sarjassa oli usein mainittu inkivääriolut. Ensin luulin että siinä on alkoholia ja on siksi olutta. Mutta eihän siinä taida olla. Suomessa myytävät normimallit on aika laimeita. Ei hirveää intoa herättänyt.

Briteissä oli sellaista inkivääriolutta jossa oli "tahnaa". Siis samaan tapaan kun monissa mehuissa alkaa nykyään olemaan niitä pikkuhiluja. (Mehujen suodatus oli kai aikanaan tosi eleet. Nyt jätetään hedelmälihaa suodattamatta ja saadaan lisähintaa tuotteelle.) Hieno innovaatio.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ero tehdään nähdäkseni "Ale" ja "Beer" välillä, mutta mitä nyt olen blogeja, videoita yms. katsonut, niin ei sekään niin älyttömän selvä raja ole. Turusta löysin eräästä etnokaupasta Old Jamaica Ginger beeriä ja se oli muuten hyvää, mutta aivan liian makeaa.

Kyllä tuo itsetehty näyttäisi olevan se tapa, millä minä tästedes juomani hankin. Saa justiinsa sen makuista kuin haluaa, eikä nuo ainesosat ole mitenkään monimutkaiset.

Tuo GBP ei näköjään edes tee sellaista "simanmakua" tuohon. Herätellessä siinä oli vähän sellainen etikkamainen tai happaman maidon haju, mutta tuossa isommassa satsissa raikas sitruunan maku. Varauduin nakkaamaan nagaa sekaan, mutta sen verran vahvan inkiväärin maun sain kyllä tuolla blenderimenetelmällä, että jää tekemättä.

Varmaan olisi hiilihapotuslaite ostettava jos kokeilisi makusiirappeja tehdä. Veikkaan, että stevialla saattaisi saada aika raikasta siirappia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sain joskus pentuna maistaa muutaman jenkin tekemää inkivääriolutta ja hyvältä maistui. Resepti oli salainen, hymyilivät tyytyväisinä, kun juoma teki kauppansa.

Ei maistunut simalle, coca colalle ehkä eniten.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #8

Oisko ollut root beer? Se tehdään "bugin" (villhiiva) tai GBP:n päälle. Kokeilin jo itse tehdä "bugin" päälle pakuri-kallioimarre jne. juomaa. Se kyllä kävi, mutta ei niin paljon, että olisi tullut hiilihappoja. Se maistui vähän colalle. Kanelia lipsahti ehkä vähän liikaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Enpä osaa sanoa. Olin silloin 11 v ja sitä tarjottiin mormonien tilaisuudessa Pohjois-Haagassa, he kun eivät alkohoölijuomia salli, niin olipa nuorison discoillassa simaa trendikäämpi juoma tarjolla.

Sanoivat sitä inkivääriolueksi.

T Piepponen

No nyt on hyvät aiheet.

Inkivääriolut on kyllä eräs parhaimmista kulinäärikeksinnöistä evö.

Ja vielä lisäksi juoma jota voi kutsua ihan oikeasti *virvoitusjuomaksi*.

Mielenkiintoista tuo symbioosi - sienet ja bakteerit tekevät totutummin symbiooseja lähinnä jäkälissä.

HC-luokan sieniharrastajalta ei lopu harrastusaiheet maailmassa. Pitää tuota planttiä ehottomasti tilata jossain vaiheessa. Nyt projektina ja tarkkailussa kartiohuhtasienen kloonaus.

Ps. Root beerin yksi aineksista - Sassafras albidum - on kasvi jota ei tähän maahan saa tilattua. On lääkeainelistalla, koska siitä voi tehdä hifilaboratoriossa jotakin huumetta.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minulta kyllä joutaa tuota juurta, jahka se kasvamaan herkeää.

T Piepponen

No se ois huippuhyvä juttu. Joku vaihtari siitä ja silleesti.

Mitä tuota haarukoi netistä niin näyttäis, että saccharomyces lajike siinä tuottais enemmänkin maitohappova kuvioon, joten ehkä siinä on joku taika sen maun suhteen - tiiä häntä.
Sinne ne vaan poistaa aineenvaihduntatuotteitaan ja hyvälle maistuu ihmisen suussa.

Miten sitä kasvatetaan vai jakautuuko se jo satsin fermentoinnissa jonkun verran?Tuon on pakko jotenkin vastustaa homeita ko pysyy puhtaana vaan oikein käsiteltynä.??

Steriileissä hunajalitkuissa kasvaa ainakin kaikki tähän asti vastaan tulleet sienilajit ehkä helpoiten noin kotioloissa väsäillen.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #13
Rauno Ryöpäs

Tuota juurta olis kiva päästä kokeilemaan, jos sitä vaan joutais.

Noilla muilla netissä olevilla ohjeilla ei oikein kummoista olutta tule.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset